Syyriankreikkalaiset Frumentius ja Edesius olivat nuoria poikia, kun heitä kuljettaneen laivan miehistö surmattiin ja heidät vietiin Aksumin keisarin orjiksi. Pojista kasvoi hovissa kuninkaan luotettuja, ja Frumentiuksesta tuli kruununperillisen Ezanan opettaja. Kun Ezana tuli täysikäiseksi, Frumentius lähti taivuttelemaan Alexandrian patriarkkaa Athanasiosta nimittämään Aksumiin piispan. Athanasios nimitti Frumentiuksen. Tarkasta ajankohdasta ei ole yksimielisyyttä, mutta nimitys on tapahtunut ennen 300-luvun puoltaväliä.
Frumentius palasi Aksumiin ja kastoi Ezanan, josta oli tällä välin tullut hallitsija. Ezana teki valtakunnastaan kristillisen ja teki Frumentiuksesta abunen eli Aksumin kirkon johtajan, mistä lähtien Frumentius tunnettiin myös nimellä Abba Salama eli rauhan isä. Aksum oli järjestyksessä maailman toinen kristitty valtio Armenian jälkeen. Maassa oli pitkään asunut juutalaisia, joiden vaikutuksesta kristinuskolle oli olemassa melko otollinen kasvualusta. Vanhojen juutalaisperinteiden vaikutus näkyy edelleen Etiopian ortodoksikirkossa. Aksumin asukkaista neljännes on muslimeja mutta kaupunkiin ei saa rakentaa moskeijaa, koska Aksum on Etiopian ortodokseille pyhä kaupunki ja "eihän Mekassakaan ole kirkkoja", kuten yksi opas sanoi.
Ennen kristinuskoa Aksumin keisareilla oli ollut tapana rakennuttaa kuninkaallisen hautakammion merkiksi steela, obeliskin tapainen kivipylväs. Suurin näistä on ollut 33 metriä korkea ja painanut 500 tonnia, ja se makaa nykyään maassa kaatuneena ja osiin murtuneena. On arvioitu, että se on murtunut jo pystytysvaiheessa tai pian sen jälkeen, sillä perustuksen on katsottu olleen riittämätön. Tiedossa ei ole, kuinka noin iso yhdestä graniittilohkareesta veistetty järkäle olisi saatu tuotua alueelle louhokselta ja nostettua pystyyn, mutta alueella on noihin aikoihin elänyt ilmeisesti elefantteja, joita on saatettu käyttää voimanlähteenä.
Suuren steelan lähellä on kaksi pystyssä olevaa isoa steelaa, jotka tunnetaan Kuningas Ezanan steelana ja Aksumin obeliskina. Ensin mainittu on todennäköisesti rakennettu viimeisenä Aksumissa jäljellä olevista steeloista 300-luvulla, mutta tarkkaa tietoa sen pystyttämisestä ei ole. Se on 21 metriä korkea ja painaa 160 tonnia. Aksumin obeliskiksi nimitetty steela on 24-metrinen ja painaa 170 tonnia. Italialaiset pilkkoivat sen kolmeen osaan 1937 ja veivät sotasaaliina Roomaan. Se palautettiin vuonna 2005 ja pystytettiin entiselle paikalleen.
Kuninkaallisessa steelassa on juuressa valeovi ja sen yläpuolella valeikkunoita. Valeikkunakerrosten määrä kertoo, montako kammiota steelaan liittyvässä haudassa on. Suuressa steelassa on 13 kerrosta. Yhteen kammioon on voitu haudata yksi kokonainen perhe. Monet Aksumin haudoista on ryövätty tyhjiksi ennen tutkijoiden tuloa, mutta kaupungin arkeologiseen museoon on taltioitu aarteita muutamista. Erimaalaiset kultarahat, pikkutarkasti koristellut norsunluuesineet ja muut hautaesineet kertovat Aksumin rikkaudesta ja vilkkaista kauppasuhteista Roomaan, Persiaan ja Intiaan.
Aksumin lähellä on steelojen lisäksi myös Ezanan kivenä tunnettu paasi, johon on kirjoitettu sama teksti kolmella eri kielellä - kreikaksi, saabaksi ja ge'eziksi eli muinaisetiopian kielellä. Monikielisyyden takia sitä kutsutaan myös Etiopian Rosettan kiveksi. Tekstissä Ezana ylistää Jumalaa vihollisistaan saavuttamistaan voitoista ja varoittaa, että kiveä ei saa kuoleman uhalla siirtää eikä koskea käsin. Koskemiskielto on edelleen voimassa. Kolme maanviljelijää havaitsi kiven yläosan pellossaan 80-luvulla ja poisti ympäriltä maata, kunnes kivi tuli kokonaan näkyviin. Se on alkuperäisellä alustallaan.
Aksumissa käydessäni vierailin myös keisari Kalebin hautakammiossa. Kaupunginlaajuinen sähkökatko toi siihen lisäjännitystä: laskeuduimme hautaan tuohusten valossa. Kalebin ja hänen poikansa sarkofagit ovat tyhjiä, ja on mahdollista, ettei niitä ole koskaan käytetty, koska hautaustavat ovat juuri heidän valtakausillaan muuttuneet. Sarkofagit on tehty erikoisesta metallisekaisesta kiviaineksesta, joka soi jännästi.
Frumentius palasi Aksumiin ja kastoi Ezanan, josta oli tällä välin tullut hallitsija. Ezana teki valtakunnastaan kristillisen ja teki Frumentiuksesta abunen eli Aksumin kirkon johtajan, mistä lähtien Frumentius tunnettiin myös nimellä Abba Salama eli rauhan isä. Aksum oli järjestyksessä maailman toinen kristitty valtio Armenian jälkeen. Maassa oli pitkään asunut juutalaisia, joiden vaikutuksesta kristinuskolle oli olemassa melko otollinen kasvualusta. Vanhojen juutalaisperinteiden vaikutus näkyy edelleen Etiopian ortodoksikirkossa. Aksumin asukkaista neljännes on muslimeja mutta kaupunkiin ei saa rakentaa moskeijaa, koska Aksum on Etiopian ortodokseille pyhä kaupunki ja "eihän Mekassakaan ole kirkkoja", kuten yksi opas sanoi.
Ennen kristinuskoa Aksumin keisareilla oli ollut tapana rakennuttaa kuninkaallisen hautakammion merkiksi steela, obeliskin tapainen kivipylväs. Suurin näistä on ollut 33 metriä korkea ja painanut 500 tonnia, ja se makaa nykyään maassa kaatuneena ja osiin murtuneena. On arvioitu, että se on murtunut jo pystytysvaiheessa tai pian sen jälkeen, sillä perustuksen on katsottu olleen riittämätön. Tiedossa ei ole, kuinka noin iso yhdestä graniittilohkareesta veistetty järkäle olisi saatu tuotua alueelle louhokselta ja nostettua pystyyn, mutta alueella on noihin aikoihin elänyt ilmeisesti elefantteja, joita on saatettu käyttää voimanlähteenä.
Suuren steelan lähellä on kaksi pystyssä olevaa isoa steelaa, jotka tunnetaan Kuningas Ezanan steelana ja Aksumin obeliskina. Ensin mainittu on todennäköisesti rakennettu viimeisenä Aksumissa jäljellä olevista steeloista 300-luvulla, mutta tarkkaa tietoa sen pystyttämisestä ei ole. Se on 21 metriä korkea ja painaa 160 tonnia. Aksumin obeliskiksi nimitetty steela on 24-metrinen ja painaa 170 tonnia. Italialaiset pilkkoivat sen kolmeen osaan 1937 ja veivät sotasaaliina Roomaan. Se palautettiin vuonna 2005 ja pystytettiin entiselle paikalleen.
Kuninkaallisessa steelassa on juuressa valeovi ja sen yläpuolella valeikkunoita. Valeikkunakerrosten määrä kertoo, montako kammiota steelaan liittyvässä haudassa on. Suuressa steelassa on 13 kerrosta. Yhteen kammioon on voitu haudata yksi kokonainen perhe. Monet Aksumin haudoista on ryövätty tyhjiksi ennen tutkijoiden tuloa, mutta kaupungin arkeologiseen museoon on taltioitu aarteita muutamista. Erimaalaiset kultarahat, pikkutarkasti koristellut norsunluuesineet ja muut hautaesineet kertovat Aksumin rikkaudesta ja vilkkaista kauppasuhteista Roomaan, Persiaan ja Intiaan.
Aksumin lähellä on steelojen lisäksi myös Ezanan kivenä tunnettu paasi, johon on kirjoitettu sama teksti kolmella eri kielellä - kreikaksi, saabaksi ja ge'eziksi eli muinaisetiopian kielellä. Monikielisyyden takia sitä kutsutaan myös Etiopian Rosettan kiveksi. Tekstissä Ezana ylistää Jumalaa vihollisistaan saavuttamistaan voitoista ja varoittaa, että kiveä ei saa kuoleman uhalla siirtää eikä koskea käsin. Koskemiskielto on edelleen voimassa. Kolme maanviljelijää havaitsi kiven yläosan pellossaan 80-luvulla ja poisti ympäriltä maata, kunnes kivi tuli kokonaan näkyviin. Se on alkuperäisellä alustallaan.
Aksumissa käydessäni vierailin myös keisari Kalebin hautakammiossa. Kaupunginlaajuinen sähkökatko toi siihen lisäjännitystä: laskeuduimme hautaan tuohusten valossa. Kalebin ja hänen poikansa sarkofagit ovat tyhjiä, ja on mahdollista, ettei niitä ole koskaan käytetty, koska hautaustavat ovat juuri heidän valtakausillaan muuttuneet. Sarkofagit on tehty erikoisesta metallisekaisesta kiviaineksesta, joka soi jännästi.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti