21.7.13

Pohjois-Etiopiaan

Omon laakson jälkeen oli vuorossa kiertomatka Pohjois-Etiopian historiallisiin kohteisiin. Pohjoinen on amharojen ja tigrejen maata, erilaista kuin etelä. Ainakin vuoristoisempaa.

Opas otti yhdessä kohdassa kyytiin kulkumiehen, jolla oli sauva ja taakkanaan iso säkki. En tiedä, miksi opas otti kyytiin juuri hänet kaikista tienposken matkalaisista, he eivät tunteneet toisiaan. Mies näytti yksinkertaisine vaatteineen ja kantamuksineen köyhältä maamieheltä. Vähän aikaa ajettuamme hän kaivoi paitansa laskoksista kännykän ja puhui siihen loppumatkan.

Opas on monesti antanut esimerkiksi kirkkojen lähistön tai ravintoloihin tuleville kerjäläisille rahaa. Antoi myös ateriansa loput kääpiölle, joka tuli kanssamme samaan ravintolaan mutta käveleskeli vain ympäriinsä tilaamatta mitään.

Etelässä automme nähneet lapset alkoivat aina tanssia tienvarressa hytkyttämällä lanteitaan ja nostelemalla jalkojaan polvi koukussa sivulle. Tanssin tehtävänä on saada faranjit pysähtymään, että lapset voisivat sitten esiintyä maksusta. Tanssi alkaa heti, kun lapsi huomaa auton. Pohjoisessa sama toistuu, mutta tanssi on erilaista, siinä liikutellaan ensisijaisesti hartioita, oikeaa ja vasenta vuoronperään ylös taikka etuviistoon. Tanssiin voi liittyä myös paimensauva, joka korostaa hartioiden liikkeitä. Tigrelapsilla on myös oma tanssinsa, mutta olen nähnyt siitä vain vilauksen. Siinä toinen käsi teki isoja liikkeitä korkealla ja toinen oli kupeella.

Ei kommentteja: