Alice Lakwenan Pyhän hengen liike

Kun Yoweri Musevenin johtamat kapinalliset tammikuussa 1986 vakiinnuttivat asemansa Ugandan uusina hallitsijoina, kaikki ugandalaiset eivät iloinneet, vaikka aiempi Milton Oboten hallinto olikin harjoittanut siviilien teurastamista, kidutusta ja korruptiota. Museveni kuului lounaisugandalaiseen banyankole-heimoon, kun taas Obote oli pohjoisugandalainen lango. Obote oli suosinut myös acholeja, toista pohjoisen heimoa, ja sekä langoilla että acholeilla oli ollut keskeinen asema Musevenia vastaan taistelleessa Ugandan armeijassa. Pohjoisessa pelättiin, että Museveni kostaa sisällissodan aikaiset veriteot.

Syksyllä 1986 acholien keskuudessa syntyi Musevenin hallintoa vastustava sissiliike, jonka johtohahmo oli kolmikymppinen Alice Auma, Ugandan oma Jeanne d'Arc. Hän sanoi olevansa Lakwena-nimisen hengen vallassa, ja häntä kutsuttiinkin usein Alice Lakwenaksi. Jo nuorena tyttönä hän oli saanut ihmeellisiä näkyjä, ja hänen vanhempansa olivat kutsuneet noitatohtoreita ajamaan henget hänestä. Hänen hengellisen karismansa kerrotaan tehneen suuren vaikutuksen kaikkiin, jotka hän tapasi, ja hän käännytti muiden muassa opetusministerin ja Ugandan armeijan entisen esikuntapäällikön puolelleen, vaikka hänen armeijansa oli siinä vaiheessa pääosin kepeillä ja kivillä aseistettu ryysyläisjoukko. Lakwenan oppiin kuului lupaus paratiisista ja Jeesuksen valtakunnasta, joka oli aivan pian tulossa maanpäälle. Tässä ja eräissä muissakin suhteissa Pyhän hengen liike muistutti Pohjois-Amerikan intiaanien vuoden 1890 aavetanssiliikettä.

Lakwena saarnasi, että puhtaus on voimaa: hän edellytti taistelijoiltaan pidättäytymistä seksistä ja lupasi pyhän öljynsä suojelevan heitä vihollisen aseilta ja muuttavan tavalliset kivet heidän käsissään kranaateiksi, mikäli he pysyisivät puhdassydämisinä.

Tavallinen kansa ei aluksi pelännyt Pyhän hengen liikkeeksi itsensä nimennyttä kapinallisarmeijaa samalla tavalla kuin useimpia sissijoukkioita, sillä Lakwena ei antanut joukkojensa ryöstellä vapaasti siviilejä vaan edellytti tiukkojen sääntöjen noudattamista. Kapina menestyikin ensin ja ehkä johtajansa henkimaineen siivittäminä sissit saavuttivat loppuvuonna hämmästyttäviä voittoja hallituksen joukoista. Kun alkuhämmästys oli laantunut, hallituksen armeija pysäytti ja tuhosi Pyhän hengen liikkeen nopeasti vuoden vaihduttua. Lakwenan perustaktiikkana oli yksinkertaisesti vyöryä vihollisen kimppuun yhtenä massana, ja kun kohdalle osui perusteellinen Katjuša-rakettikeskitys, pyhän öljyn suojaava vaikutus ilmeisesti petti ratkaisevalla hetkellä – tai sitten sissit paljastuivat vähemmän puhdassydämisiksi. Samalla tavalla Pohjois-Kongon henget jättivät simba-sissit pulaan 60-luvulla, ja lakota-intiaanien henkipaitojen luodinkestävyys osoittautui Wounded Kneessä luvattua heikommaksi.

Lyöty Alice Auma totesi, että Lakwena on hylännyt hänet, ja pakeni Keniaan, jossa kuoli köyhänä pakolaisleirillä 2007. Pyhän hengen liikkeen jäänteistä syntyi useampikin pieni kapinallisryhmä, joista yhden johtoon nousi Auman serkku, lähes yhtä karismaattinen nuori acholi. Hänen nimensä oli Joseph Kony.