Kuningatar Hatšepsutin temppeli, jossa vuoden 1997 verilöyly tapahtui, on varsinaiselta nimeltään Djeser-Djeseru, ja se on osa Deir el-Bahrin temppelikokonaisuutta. Sen rakennuttaja oli yksi historian suurista naisista, jonka historioitsijat unohtivat pitkäksi aikaa, sillä hänen seuraajansa - on kiistanalaista, ketkä tarkalleen ja miksi - raaputtivat hänet pois monista seinäkaiverruksista ja patsaista. Temppelin seinissä on esimerkiksi kuvakertomus egyptiläisten matkasta Puntiin, mahdollisesti nykyisen Somalian alueelle, ja puiden tuomisesta sieltä. Siinä kuningatar vielä esiintyy, mutta eräät muut kuvat on retusoitu näkyvästi: Hatšepsut on naputeltu pois niin, että seinässä on tarkasti kuningattaren muotoinen epätasainen alue. Myös hänen nimensä on poistettu.
Hatšepsutin valtakaudella arkkitehtuuri kehittyi ja kaikenlaista komeaa rakennettiin paljon. Djeser-Djeserusta on tuhottu riveittäin Hatšepsutin patsaita, sfinksejä ja pari Osirista eikä 1900-luvun alussa tehty rekonstruktio ilmeisesti vastaa kovin hyvin alkuperäistä, mutta paikka on silti vaikuttava, ja sitä pidetään yhtenä Egyptin hienoimmista temppeleistä. Hatšepsut hallitsi yli 21 vuotta ja kuoli viisikymppisenä luultavasti luusyöpään. Hänen aikanaan Egypti vaurastui ja voimistui.
Niilin vastakkaisella rannalla Karnakin temppelialueella seisoo edelleen Hatšepsutin rakennuttama 27-metrinen graniittiobeliski, joka on hyvin täsmällistä ja hienoa veistotyötä. Karnak oli kauan aktiivisessa käytössä, ja siihen rakensi jätti oman peukalonjälkensä noin 30 faaraota - heidän joukossaan myös Ekhnaton, joskin hänen luomuksensa tuhottiin sittemmin.
Karnakin temppelialueen sanotaan olevan maailman suurin muinainen uskonnonharjoituspaikka. Sen ala on 123 hehtaaria, ja se on ollut aikanaan hyvin värikäs paikka, alkuperäistä maalausta erottuu vielä siellä täällä. Sisäkatot ovat olleet usein sinisiä ja niissä on ollut keltaisia tähtiä, aivan kuten useissa Kuninkaiden laakson hautakammioissakin. Amonille pyhitetyn pääosan pylvässalia jatkuu yli sata metriä, ja sen kattoa on aikanaan kannatellut 134 pylvästä, joista isoimmat ovat 21 metriä korkeita ja yli 3 metriä paksuja.
Suurin osa pylväiköstä on Seti I:n ajalta, mutta työn viimeisteli hänen poikansa Ramses II. Hän ehti rakentaa paljon uutta 67 hallitusvuotensa aikana, mutta hän myös paranteli eräiden edeltäjiensä patsaita vaihtamalla niihin oman nimensä. Samaa tekivät monet muut faaraot ennen häntä ja hänen jälkeensä. Memfisissä makaa häntä esittävä patsas, joka on jalaton mutta silti kymmenmetrinen.
Hatšepsutin valtakaudella arkkitehtuuri kehittyi ja kaikenlaista komeaa rakennettiin paljon. Djeser-Djeserusta on tuhottu riveittäin Hatšepsutin patsaita, sfinksejä ja pari Osirista eikä 1900-luvun alussa tehty rekonstruktio ilmeisesti vastaa kovin hyvin alkuperäistä, mutta paikka on silti vaikuttava, ja sitä pidetään yhtenä Egyptin hienoimmista temppeleistä. Hatšepsut hallitsi yli 21 vuotta ja kuoli viisikymppisenä luultavasti luusyöpään. Hänen aikanaan Egypti vaurastui ja voimistui.
Niilin vastakkaisella rannalla Karnakin temppelialueella seisoo edelleen Hatšepsutin rakennuttama 27-metrinen graniittiobeliski, joka on hyvin täsmällistä ja hienoa veistotyötä. Karnak oli kauan aktiivisessa käytössä, ja siihen rakensi jätti oman peukalonjälkensä noin 30 faaraota - heidän joukossaan myös Ekhnaton, joskin hänen luomuksensa tuhottiin sittemmin.
Karnakin temppelialueen sanotaan olevan maailman suurin muinainen uskonnonharjoituspaikka. Sen ala on 123 hehtaaria, ja se on ollut aikanaan hyvin värikäs paikka, alkuperäistä maalausta erottuu vielä siellä täällä. Sisäkatot ovat olleet usein sinisiä ja niissä on ollut keltaisia tähtiä, aivan kuten useissa Kuninkaiden laakson hautakammioissakin. Amonille pyhitetyn pääosan pylvässalia jatkuu yli sata metriä, ja sen kattoa on aikanaan kannatellut 134 pylvästä, joista isoimmat ovat 21 metriä korkeita ja yli 3 metriä paksuja.
Suurin osa pylväiköstä on Seti I:n ajalta, mutta työn viimeisteli hänen poikansa Ramses II. Hän ehti rakentaa paljon uutta 67 hallitusvuotensa aikana, mutta hän myös paranteli eräiden edeltäjiensä patsaita vaihtamalla niihin oman nimensä. Samaa tekivät monet muut faaraot ennen häntä ja hänen jälkeensä. Memfisissä makaa häntä esittävä patsas, joka on jalaton mutta silti kymmenmetrinen.
Tekstit
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti