Damavand, 1. päivä

Palaan hetkeksi ajassa taaksepäin ja jatkan Damavand-retken kuvausta.

Tochalin valloituksen jälkeen lähdettiin aamulla Damavandia kohti. Olin käsittänyt, että mennään kahteen tonniin autolla ja noustaan siitä ensimmäisenä päivänä jalan kolmeen tonniin. No eipä vainkaan, auto posotti suoraan kolmeen tonniin ykkösleiriin eli Gosfan Saraan. Siellä oli alunperin tarkoitus olla yötä. Paikka vaikutti ankealta, eikä siellä ollut muita kiipeilijöitä, minkä lisäksi kello oli vasta yksitoista aamupäivällä - en käsitä, miksi oli pitänyt lähteä liikkeelle seitsemältä, että pääsee ykkösleiriin istuksimaan melkein vuorokaudeksi. Akklimatisaatio ei ole hyvä selitys, koska leiri oli vain 3000 metrin korkeudessa ja meillä oli jo Tochalin huiputus takana.

Halusin kiipeillä ainakin vähän, ja Muhammad tuumasi, että seuraavaan leiriin eli Bargah Sevvomiin (joka tunnetaan myös kolmosleirinä, vaikka kakkosta ei ole - liekö toisella puolella vuorta sitten) 4200 metriin pääsee helposti noin kuudessa tunnissa. Niin sitten lähdettiin sinne.

Rinkkoja ei onneksi tarvinnut itse kantaa, omassa selässä oli vain päiväreppu. Kamoja eivät kuitenkaan tuoneet kunnon kolonialistiseen tapaan alkuasukaskantajat, vaan turvauduimme veljeksiin Masood ja Hossein, jotka pyörittävät Damavandilla muulibisnestä.

Muulikaravaani ei ollut missään aikeissa lähteä siinä vaiheessa, kun itse suuntasimme ylös, joten arvelin kamojen saapuvan ylempään leiriin joskus illalla. Mutta kun olimme kiivenneet puolisen tuntia, alkoi alempaa kuulua kulkusten kilinää. Ajattelin että ei helvetti, kyllä muulit pitää voittaa. Mutta ei mennyt kuin vartti, niin muuliviisikko karautti Team Finlandin ohi että heilahti. Oli niillä tietysti kotikenttäetu ja yksi jalkapari enemmän. Myös kuskit olivat ratsailla.

Nousuun meni kai kolme tuntia ja risat, ja Muhammad myönsikin, että antaa aina ylimitoitetun arvion ensiksi, ettei tule pettymyksiä. Mainitsi aiemmin käyneensä jonkinlaisen turismikurssin.

Bargah Sevvom olikin sitten paljon viihtyisämpi paikka kuin Gosfan Sara, mutta se oli myös aika täynnä.